EU:n ilmastopolitiikan -90 % skenaario bioenergian näkökulmasta

Kummankin tiedonannon reunaehtona on vuonna 2021 sovittu EU:n ilmastolaki, jossa EU asetti itselleen tavoitteen hiilineutraaliudesta 2050 sekä päästövähennystavoitteen vuodelle 2030. Nyt komissio siis tarkensi ajatuksiaan siitä, miten EU:n tulisi toimia päästöjen suhteen jaksolla 2031-2050. Komissio ei vielä tehnyt varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia eli kyse on vasta keskustelunavauksesta.  

Julkistuksen yhteydessä on korostettu sitä, että komissio haluaa keskustella laajasti tiedonannon sisällöstä ja 2030-luvun ilmastopolitiikasta. Lainsäädäntöehdotukset tekee seuraava komissio, joka aloittaa työnsä kesäkuun eurovaalien jälkeen arviolta 2025. Yksi näistä tulee koskemaan EU:n ilmastolain päivittämistä. EU:n jäsenmaat tulevat myös kesäkuussa vaalien jälkeen sopimaan EU:n strategisesta ohjelmasta 2024 – 2029 ja sen jälkeen ilmeisesti vielä erikseen tarkentamaan kantansa 2040 ilmastotavoitteeseen. 

Suosituksena 90 % päästövähennys 

Komission 2040-tiedonannossa tarkastellaan kolmea erilaista skenaariota: lineaarista vähennystä vuoden 2030 tilanteesta hiilineutraaliuteen (n. -78 %), nykytoimien jatkoskenaariota (n. -88 %) ja EU:n ilmastopaneelin ehdottamaa tasoa (n. -92 %). Skenaarioita on tarkasteltu eri puolilta 600-sivuisessa vaikutusarviossa. Vaikutusarvion pohjalta komissio on päätynyt suositukseensa 90 % päästövähennyksestä. 

Kaikkia puhtaita teknologioita tarvitaan 

Jo lähtötilanteessa oletuksena on – ja komissio on painottanut tätä – että nyt äskettäin sovitut 2030-tavoitteet eli 55 % päästövähennys saavutetaan talouskriisistä ja Ukrainan sodasta riippumatta. Hyvää komission tiedonannossa on, että selkeästi ilmaistiin tahtotila rauhoittaa nyt 2020-luvun lainsäädäntö ml. esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi ja biomassan kestävyyskriteerit. Toinen positiivinen piirre on, että komissio painotti kaikkia puhtaita teknologioita tarvittavan – myös kestävää bioenergiaa.

Tarvittava muutos valtava 

Muutos, mikä Euroopassa pitäisi tapahtua 2030-luvulla tavoitteen saavuttamiseksi, on valtava. Uusiutuvan energian osuuden pitäisi komission papereissa nousta 75 %:iin energian loppukulutuksesta. Vuonna 2022 EU oli 23 %:ssa ja viimeisen kahdeksan vuoden aikana lukua on saatu nostettua kokonaista 5,6 prosenttiyksikköä. Jäsenmaiden tämän hetken suunnitelmien mukaan luku voisi nousta noin 39 % tasolle 2030 mennessä, kun tavoite, johon kaikki ovat sitoutuneet, on 42,5 %.  

Suunnitelmat eivät kuitenkaan ihan aina ihan kaikissa jäsenmaissa toteudu – ainakaan halutussa aikataulussa: markkinaolosuhteet vaihtelevat ja investoinnit viivästyvät tai siirtyvät vaihtoehtoisiin sijainteihin, myönnetyistä luvista valitetaan ja niistä väännetään oikeusasteissa, joskus jopa jo säädettyjä lakeja mennään peruuttamaan. Kaikkea tätä olemme nähneet myös Suomessa. 

Vety ja tekniset hiilinielut merkittävässä roolissa 

Lisäksi vedyn käytön pitäisi 2030-luvulla 10-kertaistua ja sähköpolttoaineiden tuotannon 18-kertaistua. Hiilidioksidia pitäisi ottaa 2040 talteen jo 280 Mt eli enemmän kuin tämänhetkiset luonnon hiilinielut EU:ssa. Tästä 75 Mt tulisi olla hiilidioksidin pysyvää poistoa joko biogeenisistä lähteistä tai suoraan ilmasta. Teollisilla hiilinieluilla on tiedonannossa merkittävä rooli, sillä luonnon hiilinieluille ei enää 2030-luvulla ole arvioitu kovin suurta kasvua: kun niille asetettu tavoite on 310 Mt vuonna 2030, kymmenessä vuodessa nousua arvioidaan enää 7 Mt. Tämänkin luvun realistisuudesta on jo ehditty esittää epäilyjä nykytiedon valossa. Vuonna 2021 nielu oli noin 230 Mt tasolla. 

Bioenergialle vaikutusarviossa käyttökatto 

Tarvittavasta huomattavasta murroksesta huolimatta komission visiossa fossiilisten energialähteiden osuus bruttoenergian tarjonnasta on vielä 27 % 2040 ja EU:n energian tuontiriippuvuus 26 %. Fossiilisesta hiilidioksidista arvioidaan otettavan talteen Euroopassa vain 5 % vuonna 2040. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos koko EU:n alueella 95-prosenttisesti kotimaisen bioenergian kohtelua vaaditaan uusin toimin kiristettäväksi. 

Vaikutusarvio nimittäin perustuu ajatteluun, jossa bioenergialle asetetaan kestävyyssyistä 9 EJ:n ”ylhäältä-alas”-tyyppinen käyttökatto EU:ssa, jollaista ei liene koskaan ollut millään muulla energialähteellä. Komission skenaarioissa bioenergian käyttö kuitenkin kasvaa 2030-luvulla ja se pyritään kohdistamaan sektoreille, joissa sähköistyminen on vaikeaa tai hidasta. Käyttö kasvaa erityisesti lento- ja meriliikenteessä, mutta pienenee rakennusten lämmityksessä. Raaka-aineista erityisesti lignoselluloosakasvien ja maatalouspohjaisten jakeiden osuus kasvaa, kun taas metsäperäiset jakeet pysyvät 2040 noin nykytasolla. 

CCUS-teknologiat olennainen osa ilmastotavoitteiden saavuttamista 2030 alkaen 

Teollisen hiilenhallinnan strategiaa käsittelevä tiedonanto valotti komission visiota hiilidioksidin talteenoton ratkaisujen kehityksestä tulevina vuosikymmeninä. Kokonaisuutta käsiteltiin kolmen polun; hiilidioksidin varastoinnin, hiilenpoistojen ja hiilidioksidin hyötykäytön osalta. Kaikkia polkuja yhdistävä tekijä on hiilidioksidi-infrastruktuuri, johon komissio aikookin ensi tilassa panostaa mahdollistaakseen pidemmällä aikavälillä EU-tason yhteisen hiilidioksidimarkkinan synnyn. Pääpaino hiilidioksidin käytön ja varastoinnin osalta on geologisessa varastoinnissa, vaikka hyötykäyttö on nostanut painoarvoaan. Hiilidioksidi-infrastruktuurin lisäksi komission prioriteettina on varmistaa hiilidioksidin varastointikapasiteetin laajamittainen rakentaminen EU-tasolla. Jo 2030 mennessä hiilidioksidia tulisi talteenottaa ja varastoida 50 Mt vuositasolla.  

Teknisille nieluille kartoitetaan kannusteita 

Biogeenisellä hiilidioksidilla on kokonaisuudessa merkittävä rooli, niin hyötykäytön kuin hiilenpoistojen aikaansaamisen osalta. Teknisten nielujen eli biogeenisen tai suoraan ilmakehästä talteenotetun hiilidioksidin varastoinnin (BECCS ja DACCS) osalta komissio tunnistaa keskeiseksi tavoitteeksi luoda niille markkinan EU-tasolla ja etsii vaihtoehtoja, joilla parhaiten luoda kannusteet joko olemassa olevan EU-lainsäädännön, kuten päästökaupan, tai uuden instrumentin kautta. Komissio myös harkitsee erillisten tavoitteiden asettamista teknisille nieluille linjassa 2040 ja 2050 tavoitteiden kanssa.  

Komissio asettaa visiossaan nykytiedon valossa erittäin korkeita odotuksia suoraan ilmakehästä talteenotettavalle hiilidioksidille jo 2040 alkaen. Odotuksiin vaikuttaa merkittävästi aiemmin mainittu kestävän biomassan tarjonnan rajoite. Komission tiedonannon vaikutusarviossa teknisten nielujen kehitystä on tarkasteltu myös sellaisella mallinnuksella, jossa keinotekoista rajoitetta ei ole. Tämän mallinnuksen tuloksissa tekniset nielut tuotetaan vuonna 2040 kaikissa skenaarioissa lähes täysin BECCS:in avulla. Viime vuonna EU:n ilmastopaneeli ESABCC julkaisi ohjeistuksen komissiolle 2040-tavoitteen asettamisen osalta ja myös sen raportin tuloksissa BECCS on keskeinen teknisten nielujen aikaansaamisen keino, eikä DACCS:ille aseteta suurta painoarvoa vielä 2040 mennessä.